Yleistä taloudesta ja sijoitusympäristöstä

Vuotta 2017 leimasi poliittisen epävarmuuden vaimeneminen. Vuoden alussa sijoitusmarkkinoiden katse oli tiukasti Yhdysvalloissa, kun Donald Trump vannoi virkavalansa tammikuun lopulla. Trumpin vaaliteema ”Make America Great Again” piti sisällään lupaukset mm. mittavasta verouudistuksesta, infrastruktuuri-investoinneista sekä Yhdysvaltain ulkomaankauppapolitiikan uudistuksista. Euroopassa Brexit-neuvottelut, Ranskan vaalit ja Espanjan sisäpoliittinen tilanne olivat pitkin vuotta otsikoissa. Geopoliittiset jännitteet olivat myös ajoittain esillä, erityisesti Pohjois-Korean ydinaseohjelma kiristi tunnelmaa.

Globaalin rahapolitiikan osalta merkittävästi vahvistunut talouskasvu nosti esiin kysymyksen keskuspankkien ultrakevyen rahapolitiikan jatkumisen kestävyydestä. Keskuspankit ovatkin ottaneet ensiaskeleet rahapolitiikan normalisoinnissa, mutta etenemisvauhti on hyvin maltillinen. Yhdysvaltain Fed on tässä pisimmällä nostettuaan ohjauskorkoaan kolmeen otteeseen vuoden 2017 aikana. Tämän lisäksi Fed aloitti loppuvuodesta taseensa asteittaisen supistamisen. EKP on myös käynnistänyt valmistelut rahapolitiikan normalisoimiseksi ja pienentänyt arvopapereiden osto-ohjelmaansa. Inflaation pysyessä edelleen keskuspankkien tavoitteiden alapuolella ei keskuspankeilla ole välitöntä tarvetta muutoksille.

Suhdannekehitys tarjosi vuonna 2017 pääosin positiivisia yllätyksiä. Euroalueella talouskasvu nopeutui noin 2,5 prosenttiin, Yhdysvaltojen yltäessä yli 3 prosentin talouskasvuun vuoden loppua kohden. Kehittyvissä talouksissa kasvu elpyi tai säilyi vahvana. Kiinan talouskasvu (n. 6,8 %) ylitti sijoittajien odotukset ja peloista huolimatta maan velkaantuminen ei rajoittanut talouskasvua. Viime vuonna nähtiin pitkästä aikaa synkronoitu noususuhdanne, kun kaikissa isoissa talouksissa suhdannetilanne parani.

Valtiovarainministeriön Taloudellisen katsauksen (talvi 2017/19.12.2017) mukaan Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 3,1 % vuonna 2017. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu työllisyyden kohenemisen tukemana, asuntorakentamisen suhdannetilanteessa ei näy vielä rauhoittumista ja tuotannollisia investointeja on tehty runsaasti.

Viennin nopeaan toipumiseen ovat vaikuttaneet ennen kaikkea maailmankaupan kasvu ja myönteinen talouskehitys useimmissa Suomen tärkeimmissä vientimaissa. Vuonna 2018 talouskasvu hidastuu 2,4 prosenttiin. Vienti kasvaa kysynnän vetämänä ja Suomi ei enää menetä markkinaosuuksia. Työllisyyden kasvu nopeutuu prosenttiin vuonna 2018. Vuosina 2018 ja 2019 palkkojen nousu kiihtyy. Yksikkökustannukset nousevat, mutta kilpailijoita maltillisemmin, ja suomalaisen tuotannon kilpailukyky kohenee edelleen.

Julkisyhteisöjen velka kääntyi laskuun suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Bruttokansantuotteen nopea kasvu alentaa velkasuhdetta ja velkasuhde näyttäisi painuvan 60 prosentin alapuolelle vuonna 2019. Kun talouskasvu hidastuu ja ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu, velkasuhde uhkaa alkaa kasvaa uudelleen ensi vuosikymmenellä. Vuonna 2019 BKT kasvaa 1,9 %.