Eläkkeiden rahoitus

Eläketoiminnan tärkein vuosittain seurattava mittari on, miten suurelta osin eläketoiminnan tulot riittävät eläketoiminnan menoihin (eläkkeet ja eläkehallintomenot). Eläke-ennusteen mukaan vuosittaiset eläketoiminnan menot kasvavat nopeammin kuin eläketoiminnan tulot, joten vuodesta 2017 alkaen rahastosiirto on negatiivinen eli eläkkeitä rahoitetaan osin myös eläkerahaston sijoitustoiminnan tuotoilla. Vuonna 2017 eläketoiminnan menot olivat 9,0 milj. euroa eläketoiminnan tuloja suuremmat.

Eläketoiminta kehittyi talousarvioon ja edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti:

 

 

 

 

 

  • Eläketoiminnan tuloihin sisältyy työnantajien ja työntekijöiden eläkemaksujen sekä eläkerahastomaksun lisäksi Työttömyysvakuutusrahaston maksama osuus 5,2 milj. euroa (vuonna 2016: 6,0 milj. euroa).
  • Vuonna 2017 KiEL-palkkasumma oli 498,2 milj. euroa (vuonna 2016: 508,4 milj. euroa). Laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli -2,0 % (- 0,1 %). Laskusta noin 6,0 milj. euroa johtuu tilapäisestä (2017–2019) lomaraha-alennuksesta.
  • Vuonna 2017 seurakuntien maksamaa työnantajan eläkemaksua alennettiin 24 %:sta 23,8 %:iin. Kirkon keskusrahaston sekä kirkollisten järjestöjen työnantajan eläkemaksut olivat korkeammat eli 27,8 %. Työntekijöiden eläkemaksut ovat saman suuruiset kuin muissakin järjestelmissä. Kilpailukykysopimus alentaa työnantajan maksamia eläkemaksuja vuosina 2017–2020. Vastaavasti työntekijän eläkemaksu nousee, joten maksutulot eivät tästä syystä muutu. Vuonna 2017 kilpailukykysopimuksesta johtuva työnantajamaksun alennus oli 0,20 prosenttiyksikköä.
  • Kirkollisveroperusteisen eläkerahastomaksun kerääminen käynnistyi vuonna 2013. Kirkolliskokous vahvisti eläkerahastomaksun suuruudeksi vuodelle 2017 edelleen 4 %. Eläkerahastomaksun tuotto vuonna 2017 oli 35,9 milj. euroa (vuonna 2016: 36,4 miljoonaa euroa).