Kansliapäällikön katsaus

Reformaation merkkivuosi nosti esiin luterilaisuuden

Vuosi 2017 oli juhlan ja muistamisen vuosi sekä kirkossa että 100 vuotta täyttävässä Suomessa. Kertomusvuonna vietettiin reformaation 500-vuotismerkkivuotta niin Suomessa kuin kansainvälisesti, myös ekumeenisesti. Teema näkyi laajasti seurakuntien toiminnassa ja mediassa. Kirkon tutkimuskeskuksen teettämän tutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista oli havainnut merkkivuoteen liittyviä teemoja mediassa, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Erityisesti loppuvuotta kohden reformaatio nousi esiin isoissa valtamedioissa.

Vuonna 2017 jatkui Kirkkohallituksessa ja koko kirkossa valmistautuminen tulevaisuuteen muuttuvassa toimintaympäristössä. Kirkolliskokous käsitteli Kirkon tulevaisuuskomitean mietintöä ja linjasi sen pohjalta jatkotyötä. Kirkolliskokous antoi Kirkkohallitukselle 17 tulevaisuustehtävää ja edellytti seurakuntien ja hiippakuntien kuulemista jatkovalmistelussa. Palautteenanto toteutettiin poikkeuksellisen laajana kaikille seurakunnille, seurakuntayhtymille ja tuomiokapituleille osoitettuna sähköpostikyselynä ja teemoja syventävinä kaikissa hiippakunnissa järjestettyinä tulevaisuustyöpajoina. Kirkkohallituksessa laadittiin aikataulu- ja toimintasuunnitelma kirkolliskokouksen toimeksiantojen toteuttamiseksi.

Iso suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutos on valmisteilla oleva maakunta- ja sote-uudistus. Se tulee vaikuttamaan myös kirkon toimintaan ja rakenteisiin. Yksi tulevaisuustoimeksiannoista on hiippakuntarajojen muuttaminen vastaamaan maakuntarajoja niin, että hiippakuntien lukumäärä ei muutu. Kirkkohallituksessa on valmistauduttu tätä koskevan esityksen tekemiseen heti kun eduskunta on hyväksynyt alkuperäisestä suunnitelmasta lykkääntyneen maakunta- ja sote-lainsäädännön. Uudenlaiset toimintarakenteet edellyttävät myös uudenlaista yhteistyötä kirkon ja yhteiskunnallisten toimijoiden välillä. Sopimuskäytäntöjä onkin ryhdytty mallintamaan ja mallisopimuksia luomaan maakunta- ja sote-uudistuksen periaatteiden pohjalta.

Vuoden 2017 aikana kysymys kirkon vihkioikeudesta on ollut pinnalla keskustelussa. Tähän on vaikuttanut maaliskuun alussa voimaan tullut avioliittolain muutos. Piispainkokous pyysi professori emerita Eila Helanderilta selvityksen vihkioikeudesta. Piispainkokous totesi, että kirkon ei ole tarkoituksenmukaista luopua vihkioikeudesta. Professori Helanderin raportin muihin johtopäätöksiin piispainkokous ei ottanut kantaa, vaan lähetti sen kirkolliskokoukselle. Piispainkokous kuitenkin totesi, että asiaa koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa tulee pitää johtavana periaatteena sitä, että näkemyserot suhtautumisessa samaa sukupuolta olevien avioliittoon eivät muodostu kirkkoa jakavaksi asiaksi.

Vuoden selväsanainen –palkinto 2017 myönnettiin Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle. Palkinnon myöntäneen Selkokielen neuvottelukunnan palkintoperustelujen mukaan kirkko on tehnyt pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä selkokielisten aineistojen tuottamisessa ja kirkon saavutettavuuden edistämisessä. Kirkon selkotoiminta perustuu Saavu – Kirkon saavutettavuusohjelmaan, joka valmistui 2012. Uusin aineisto on selkokuvat, jotka valmistuivat 2016 ja 2017.

Jukka Keskitalo, kansliapäällikkö